Talous ja tulevaisuus puhuttivat Vaalijalan kuntakokouksessa

Kalliiden palvelujen tasausjärjestelmän tarpeellisuus, kuntoutuksen kustannukset sekä Vaalijalan tulevaisuuden suunta keskusteluttivat kuntapäivässä Vaalijalassa.

Kalliiden palvelujen kustannusten tasausjärjestelmän selvittämistä Vaalijalan osalta oli esittänyt kuusi Pohjois-Savon kuntaa; Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Suonenjoki ja Rautalampi. Esityksen taustalla on kuntien huoli siitä, että vaativan tason kalliimpien kuntoutuspalveluiden käyttö ja samalla kuntien kustannukset kasvavat.

”Järkevää olisi käyttää jo olemassa olevia sairaanhoitopiirien omia tasausjärjestelmiä, joilla tasataan erikoissairaanhoidon kustannuksia. Piirit eivät kuitenkaan ole olleet halukkaita ottamaan Vaalijaa mukaan järjestelmiinsä”, totesi Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen.

Hän muistutti, että mikäli tasausjärjestelmää lähdetään rakentamaan Vaalijalan omana ratkaisuna, olisi kunnilta löydyttävä siihen myös rahaa. Lisäksi tulisi päättää mikä on kustannusten raja, jonka jälkeen niistä vastaa tasausjärjestelmä.

”Järjestelmän pitäisi olla myös sellainen, ettei se ohjaa kuntia käyttämään kalliita palveluja turhaan”, huolehti Rautalammin perusturvajohtaja Kirsi Sormari.

Monimutkainen järjestelmä

Essoten vammaispalvelujen palvelupäällikkö Anne-Maarit Paunonen muistutti, että Essotella on jo olemassa kalliiden kustannusten tasausjärjestelmä, jonka piirissä ovat myös kehitysvammaisten hoitokustannukset.

”Jos rakennamme vielä tämän päälle Vaalijalan oman järjestelmän, vaarana on, että päätöksenteko palveluista menee entistä kauemmas kunnista”, Anne-Maarit Paunonen korosti.

Kalliiden palvelujen kustannusten tasausjärjestelmälle eivät lämmenneet myöskään Mikkelin ja Kuopion kaupungin edustajat. Mikkelin henkilöstöjohtaja Marja Närhisen mielestä tasausjärjestelmä on kaupungin näkökulmasta monimutkainen.

”En ymmärrä, mihin tarvitaan Vaalijalan omaa tasausjärjestelmää. Tähän Mikkeli suhtautuu skeptisesti”, Marja Närhinen totesi.

Kustannukset ja hoidon vaikuttavuus

Vaalijalan vaativan tason kuntoutuksen kustannukset puhuttivat kuntakokouksessa muutenkin. Kuopion vs. apulaiskaupunginjohtaja Jari Saarinen totesi, että kunnan kustannuksiin vaikuttaa suoraan se, minkä hintaluokan palveluun asiakas sijoitetaan. Saarisen mukaan tätä arviointia tulisi tehdä yhdessä kuntien kanssa.

”Olisi mietittävä myös, mihin asiakkaita kuntoutetaan ja miten. Mikä on hoidon vaikuttavuus, jota tavoitellaan. Kunnalle on iso taakka, jos Vaalijalan hoitokustannukset nousevat lyhyessä ajassa 10-60 prosenttia”, Jari Saarinen korosti.

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen hinnoittelu uudistui tänä vuonna. Hintaluokkia on kaksitoista. Asumisen ja tekemisen palveluissa suoritehinnat ovat yksikkökohtaisia. Tavoite on, että hinnat pysyvät ensi vuonna nykyisellä tasolla.

Palvelujen myynti ulkokunnille kasvaa

Vaalijalan palveluista jo 27 prosenttia on jäsenkuntien ulkopuolisille kunnille myytäviä palveluja. Ulkokunnat tuovat rahaa Vaalijalan kassaan noin 16 miljoonaa euroa. Yksi suurimpia ostajia on Helsingin kaupunki, joka osti viime vuonna Vaalijalan palveluja 3,3 miljoonalla eurolla. 

”Ulkokunnille Vaalijala myy palveluja 10-20 prosenttia kalliimmalla, mitä jäsenkunnille”, muistutti Ilkka Jokinen.

Hän myös korosti, että tällä vuosikymmenellä Vaalijalan palveluiden käyttö on muuttunut radikaalisti. Perinteiset kehitysvammaisille suunnatut palvelut ovat jääneet vähemmistöön. Nyt Vaalijalaan tullaan laaja-alaisten oppimishäiriöiden, puutteellisten kognitiivisten taitojen sekä häiriytyneiden vuorovaikutustaitojen vuoksi. Useimmiten asiakas on 10-30 vuotias lapsi tai nuori.

”Näillä asiakkailla on jo runsaasti kokemusta eri palveluista. Seurauksena on, että he ovat vaativia ja heidän kuntoutuksensa on kallista”, Ilkka Jokinen totesi.

.

Vaalijalasta halutaan valtakunnallinen toimija

Vaalijalan tulevaisuudesta kuntapäivän edustajilla oli yhteinen näkemys. Vaalijalasta halutaan kehittää valtakunnallisten julkisten erityispalveluiden tuottaja Itä-Suomessa. Oman epävarmuustekijänsä tuo tuleva sote-ratkaisu, josta ei vielä ole tarkempaa tietoa.

”Viime sotessa Vaalijala oli osa Etelä-Savon maakuntavalmistelua. Tulevassa sotessa painoa näyttäisi olevan erityisvastuualueilla. Se on avoinna, mitä tullaan tekemään erva-alueilla ja mitä maakunnissa”, totesi Ilkka Jokinen.

Rautalammin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jorma Kukkonen muistutti, että tällä kertaa sote-valmisteluun tulee ottaa myös Keski-Suomi keskeisesti mukaan.

Myös Vaalijalan kotikunnassa Pieksämäellä seurataan uutta sote-ratkaisua mielenkiinnolla. Kaupunginjohtaja Ulla Nykäsen mukaan ratkaisu on tärkeä asiantuntijaosaamisen sekä erityispalvelujen osalta, mutta myös työpaikkojen säilymisen kannalta.

”Vaalijala on Pieksämäellä myös todella iso työantaja, joten tässäkin mielessä sote-ratkaisulla on iso merkitys”, Ulla Nykänen totesi ennen kuntakokouksen alkua.

Ensimmäistä kertaa Vaalijalan kuntakokoukseen oli mahdollista osallistua myös Skype-yhteyden kautta. Tätä mahdollisuutta käyttikin hyväkseen kymmenkunta kuntien edustajaa. Useampi kokouksen puheenvuorokin kuultiin Skype-yhteyden välityksellä.