BLOGI 25.9.2018

Sateenkaaren erityiskoulu mukana VIP-Vaativan erityisen tuen verkostotyössä

Vaativaa erityistä tukea oppimisen ja koulunkäynnin tueksi tarvitsee Suomessa arvioilta noin 10 000 lasta ja nuorta.

Vaativaa erityistä tukea oppimisen ja koulunkäynnin tueksi tarvitsee Suomessa arvioilta noin 10 000 lasta ja nuorta. Vaativa erityinen tuki viittaa nimensä mukaisesti oppilaille tarjottavan tuen vaativuuteen. Oppilailla voi olla vakavaa psyykkistä oireilua, autisminkirjoa, kehitysvamma-diagnoosi tai vaikea- ja monivammaisuutta. Tuki on usein pitkäkestoista, intensiivistä ja moniammatillisesti toteutettua. Nämä oppilaat opiskelevat perusopetuksen koulujen opetusryhmissä, erityisryhmissä, kunnallisissa ja yksityisissä erityiskouluissa, sairaalaopetuksessa, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kouluissa, Elmeri-kouluissa tai valtion koulukotien kouluissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän (2015-2017) loppuraportissa nostettiin esille huoli vaativan erityisen tuen oppilaiden oikeudesta koulunkäyntiin. Kunnissa ja kouluissa on tällä hetkellä tilanteita, joissa oppilas esimerkiksi ollessaan useita viikkoja tutkimus- tai kuntoutusjaksoilla ei saa opetusta lainkaan. Joskus hänet on syystä tai toisesta arvioitu koulunkäyntikyvyttömäksi ja jätetty sen jälkeen useiksi päiviksi tai jopa viikoiksi ilman opetusta. Lisäksi tiedossa on kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäynnin ja siihen liittyvän tiedonkulun pulmia. Jokaisella oppilaalla on kuitenkin oikeus saada perusopetusta jokaisena koulupäivänään, aina kun se oppilaan terveydentila huomioon ottaen on mahdollista. Tämä oikeus ei tällä hetkellä toteudu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä opetushallituksen kanssa käynnisti Vaativan erityisen tuen kehittämis- ja yhteistyöverkoston (VIP) toiminnan keväällä 2018. Vaativan erityisen tuen kehittäminen osana yhtenäisen perusopetuksen kehittämistä käynnistyi maaliskuussa 2018 kansallisella Kick off-tilaisuudella Helsingissä, jolloin alan keskeiset toimijat aloittivat vaativan erityisen tuen ohjaus-ja palveluverkostojen eli VIP-verkostojen muodostamisen. Verkosto muodostuu sote-uudistusta mukaillen viidestä yhteistyöalueesta, joissa käytännön toiminta tapahtuu.

Kehittämistoiminnan tavoitteena on:

  • Yhdistää ja syventää varhaiskasvatuksen esi-, perus- ja lisäopetuksen vaativan erityisen tuen osaamisen alueellisia voimavaroja.
  • Vastata nykyistä joustavammin ja monipuolisemmin vaativan erityisen tuen oppilaiden ja heidän opettajiensa tarpeisiin lasten ja nuorten omissa toimintaympäristöissä, kuten lähikouluissa. Ennaltaehkäisevä työote painottuu toiminnassa, jonka vakiinnuttaminen on pitkän tähtäyksen tavoite.

Sateenkaaren erityiskoulu on mukana KYSin alueellisessa kehittämisryhmässä. Sateenkaaren erityiskoulusta alueelliseen kehittämisryhmään kuuluvat rehtori Satu Varpainen ja vararehtori Birgitta Taavitsainen. Alueellinen kehittämisryhmä kokoontuu noin 4 kertaa vuodessa. Alueellisissa kehittämisryhmissä toisiaan tapaavat kunkin alueen erityisosaajat, jotka toimivat lasten ja nuorten parissa eri rooleissa. Alueellisiin kehittämisryhmiin on koottu asiantuntijoita niin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksen erityisopetuksesta kuin oppilashuollosta. Kehittämisryhmissä on huomioitu myös erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi ja erityisopetuksen kehittäminen. Lisää eri asiantuntijoita kaivataan edelleen KYSin alueelliseen kehittämisryhmään.

Alueellisen kehittämisryhmän lisäksi Sateenkaaren erityiskoulun rehtori Satu Varpainen on valittu KYSin alueen ydinryhmätyöhön ja ydinryhmän puheenjohtajan tehtävään. KYSin alueella kuka tahansa erityisopetuksen kentällä työskentelevä voi laittaa toiveita tai huomaamiaan epäkohtia tiedoksi ydinryhmäläisille. Kentältä tulevat yhteydenotot ovat tervetulleita ja tärkeitä alueen kehittämistyön kannalta.

Ydinryhmän tehtävänä on:

  • Tukea ennaltaehkäisevää ja moniammatillista työotetta
  • Tukea lähikouluperiaatetta
  • Suunnitella, koordinoida ja edistää alueellista työtä
  • Edistää monialaisten temaattisten verkostojen syntymistä ja työskentelyä
  • Nostaa esiin keittämistyön prioriteetteja täydennyskoulutustarpeet mukaan lukien
  • Seurata ja raportoida alueellisten kehittämis- ja yhteistyöverkostojen toiminnasta ja kehittämistyöstä

Satu Varpainen
Rehtori

Jaa artikkeli