Pieni liekki

Syksy on kynttilöiden aikaa. Mikä olisikaan mukavampaa kuin laittaa villasukat jalkaan, kääriytyä vilttiin ja katsella rauhassa kynttilän välkehtivää liekkiä. Vuoden pimeimpään aikaan, nyt kun päiväaika on lyhyt ja ilma viilennyt, kynttilät tuovat lempeää valoa ja lämpöä keskellemme.

Tunnelman luomisen lisäksi kynttilöillä on syvempi merkitys. Lokakuun lopulla vietettiin pyhäinpäivää. Tuhannet kynttilät syttyivät hautausmaille kun ihmiset muistivat edesmenneitä läheisiään. Nuo kynttilät kertoivat yhdessä jaetuista hetkistä, muistoista vuosien varrelta. Pyhäinpäivänä kynttilöiden keskellä oli läsnä kaipaus, mutta ennen kaikkea kynttilämeri kertoi kiitoksesta, rakkaudesta ja toivosta.

Kun pyhäinpäivän kynttilöiden liekit alkavat hiipua, katseemme suuntaa koittavaan joulunaikaan.  Ensimmäinen adventtikynttilä sytytetään Hoosianna-hymnin soidessa tänä vuonna 29.11. Nuo sytytettävät neljä kynttilää muistuttavat meitä joulun sanomasta: Jeesus on elämämme valo tuoden meille toivoa, rakkautta, iloa ja rauhaa. Näitä asioita toivomme myös meidän ihmisten välille. Kun ihmisiltä kysyy, mitä he odottavat joulussa, vastaa moni: kiireetöntä yhdessä oloa läheisten kanssa. Tämä vastaus kertoo paljon.  Jokainen toivoo lähelleen välittäviä ihmisiä. Häntä, joka kuulee ja näkee minut omana itsenäni. Lähimmäisiä, joiden kanssa jakaa ja kulkea yhdessä tätä elämänmatkaa. Jokainen meistä voi olla toisellemme Pekka Simojoen laulussa laulettu pieni liekki, joka saa toivon syttymään. Tärkeää on olla ihminen ihmiselle. Näihin Simojoen kauniisiin sanoihin kätkeytyy joulun sanoma.

Pieni liekki tänään syttyy
talven synkkään pimeyteen.
Pieni liekki valon antaa
toivon tuikkeen sydämeen.

Pieni liekki pimeydessä
nyt voi olla jokainen.
Pieni liekki, joka kantaa
valon luokse kaikkien.

Pekka Simojoki: Pieni liekki

Levollista joulun odotusta Sinulle toivoen, Sanna-pappi