Minä edellä, sinä perässä

Lasten kasvatuksessa kuulee usein sanottavan hieman varoittavastikin, että mitä isot edellä sitä pienet perässä. Sutkautuksella voidaan viitata esimerkiksi sekä ei -niin -toivottujen sanojen oppimiseen että vaikkapa elämäntapojen omaksumiseen. Jos pikkuihmisen sankari, esikuva, oma vanhempi napostelee karkkia joka ilta, on aika vaikea muutaman vuoden päästä saada lasta pysymään tiukassa karkkipäivässä. Opimme mallista. Opimme kun saamme nähdä kuinka homma hoidetaan, eikä tämä ole aina huono asia.

Kommunikaatiokuntoutuksessa on eletty vuosien aikana monenlaisia vaiheita. Muoti-ilmiöt ovat tulleet ja menneet. Jo vanhentuneiksi keinoiksi tai menetelmiksi povatut nostavat päätään uudelleen. Teknologia kehittyy ja mitä upeimpia ratkaisuja esteettömämmän viestinnän tueksi on jo kehitetty. Silti, puhevammaisen apu, pelastus ja kommunikoinnin ratkaisu ei ole pelkkä väline. Välineurheilua saa harrastaa maitohapoille saakka, jos ei muisteta yhtä tärkeää osaa; mallia. Mallittamista. Minä edellä, sinä perässä. Sitten kun olet valmis. Sitten, kun minä olen mallittanut tarpeeksi.

Kuvat puhukoot puolestaan. Mallinantaminen on yksinkertaisuudessaan tätä:

Opettelen sinulle opetettavan kommunikointikeinon niin hyvin, että pystyn antamaan sen käytöstä mallia sinulle jokapäiväisessä kommunikoinnissamme. Tässä tukiviittomien alkeita opettelemassa Erikh ja Maarit.

Kun keino on jo hallussa, on aika siirtyä tuumasta toimeen. Kun minä puhun, käytän sinun kommunikointikeinoasi puheeni tukena.

Kun sinä kommunikoit omalla keinollasi, minä olen valppaana ja varmistan, että ymmärsin sinua oikein. Kesäseikkailussa Iida oppilaskoti Ankkurista rupattelemasta puuhapäivän tarjonnasta AAC- Heidin kanssa.