BLOGI 26.1.2017

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ja vammaispalvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö sijoittaa 40 miljoonaa vuosina 2017-2019 lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö sijoittaa 40 miljoonaa vuosina 2017-2019 lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan, joka tukee sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamista Suomessa. Muutosohjelma on ehkä suurin investointi lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen, joka Suomessa on toteutettu.  Lähtökohtaisesti hankkeessa huomioidaan laajasti lasten ja heidän perheiden erityiset tarpeet ja myös yleinen vanhemmuuden tukeminen. Olimme Vaalijalassa innostuneita syksyllä 2016, kun hanketta lanseerattiin. Nyt vammaispalvelut imaistaan uuteen positiiviseen kehityksen kierteeseen ainakin lasten ja nuorten osalta.

Toivomme laski vuoden loppua kohti. Lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisessä vammaispalvelujen osuus pieneni niin valtakunnan tasolla kuin maakuntien tasolla. Muutosohjelmasta näyttää tulevan lastensuojelun kehittämisohjelma. Lastensuojelu on tärkeä asia ja vammaisilla lapsilla on myös oikeus lastensuojeluun. Kaikki vammaiset lapset ja nuoret eivät ole kuitenkaan lastensuojelun tarpeessa. Vammaisten lasten ja nuorten perheillä on tarvetta monenlaiseen tukeen. Näkökulma on kuitenkin erilainen kuin lastensuojelun asiakaskunnassa. Vammaisten lasten perheiden arjen jaksamisen tukeminen on todennäköisesti parasta ennaltaehkäisevää työtä.

Olemme asian tuoneet esiin niin valtakunnan kuin maakuntien tasolla ja miettineet mistä johtuu vammaispalvelujen syrjäyttäminen muutosohjelmassa. Lastensuojelun piirissä on tapahtunut traagisia asioita viime vuosina. Jos ajatuksena on estää niiden tapahtuminen jatkossa, voi kohdistusta ymmärtää. Vammaispalvelujen tarve säilyy tulevaisuudessa ja sen kehittäminen lastensuojelun työkaluilla voi johtaa meidät uusille urille. Vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeiden kuuleminen ja ymmärtäminen jää silloin vähäiseksi.

Vammaispalvelujen toimintatavoissa on paljon annettavaa lastensuojeluun. Moniammatillisista työotetta ja kokonaisvaltaista ihmisen kohtaamista tarvitaan myös tulevaisuuden Suomessa.

Ilkka Fritius
Kuntayhtymän johtaja

Jaa artikkeli