BLOGI 11.6.2019

Kimurantti konsultti

- Olenko se minä?

Idea tähän kirjoitukseen tuli eräästä työviikosta, joka oli selkeästi ”konsultointi-viikko”, vaikka en sitä alunperin osannut lainkaan aavistaa. Virallisesti tarkasteltuna konsultaatio on neuvottelemista, yleensä saman alan toimijan kanssa, ratkaisun löytämiseksi tai neuvon saamiseksi asiantuntijalta. Yleisesti ottaen konsultaatio tarkoittaa siis neuvojen antamista. Kuulostaa helpolta, eikö?

Käytännön työssäni kehitysvammapoliklinikan kuntoutuksen suunnittelijana konsultaatiot harvoin ovat helppoja. Soittaja voi olla vammaisten palveluista vastaava henkilö, omainen, valvova viranomainen, hoitaja, lääkäri, opettaja, psykologi, sosiaalityöntekijä tai vaikkapa pienen kunnan perusturvajohtaja. Konsultaatiot ovat lisääntyneet viime vuosina ja olen ilokseni huomannut, että enää ei ole heikkoa ammatillisuutta, jos kysyy toiselta työntekijältä omalle työlleen neuvoja. Ennen vanhaan tilannehan oli eri, erityisasiantuntijan tuli aina tietää varmasti vastaus kysymykseen kuin kysymykseen tai olla hiljaa.

Viime viikolla sain useita puheluita erilaisilta yhteistyötahoilta. Pohdiskelimme erään terveyskeskuslääkärin kanssa tutkimuslähetteen tekemistä ja samalla tuli keskusteltua kyseisen kunnan vammaispalveluiden rakenne ja mihin lääkärin kannattaisi potilaansa ohjata, kun seuraavan kerran tapaavat. Seuraavassa puhelussa juttelin erään johtavan sosiaalityön asiantuntijan kanssa yhdessä erityishuoltolain tulkitsemisesta ja kartoitimme kehitysvammaisten itsemääräämisen vahvistamisen ja mahdollisten rajoitustoimenpiteiden arvion käytäntöjä eri kunnissa. Samalle viikolle osui myös lastensuojelun sosiaalityöntekijän soitto, jolloin haluttiin tietää tarkemmin kehitysvammaisten palveluista ja mihin ottaa yhteyttä palvelun saamiseksi. Keskustelun myötä todettiin myös, että kehitysvammaisuus ei poista lapsen oikeutta lastensuojelun palveluun. Erityisen tuen lapselle kuuluu aina samat peruspalvelut kuin muillekin lapsille. Nämä ovat hyviä esimerkkejä konsultaatiosta, jossa minun tehtäväni on antaa tietoa oman erityisalani palveluista.

Melko usein soitto alkaa lauseella: ”Minä en nyt tiedä, että osaatko sinä vastata tähän mutta päätin soittaa kuitenkin”. Ja tästä lähdetään vyyhtiä purkamaan. Usein näistä kinkkisemmistä tapauksista ja puheluista jää itsellekin olo, että olikohan tästä kuitenkaan soittajalle mitään apua. Enhän kertonut mitään varmoja totuuksia vaan toin oman näkemykseni asiaan, jonka pohjalta soittaja pääsi taas etenemään. Kuitenkin soittajat yleensä ovat huojentuneita, ovat joko saaneet omalle ajatukselleen vahvistusta tai sitten aivan uutta näkökulmaa omaa työtään ohjaamaan. Sekin voi helpottaa, jos toteamme yhdessä että emme tiedä vastausta, kysymys on niin hankala. Silloin pohditaan, mihin voisimme ottaa seuraavaksi yhteyttä ja kysyä lisää. Tällainen konsultaatio on enemmän vertaistuellista tukea saman ammattialan eli vammaispalvelun työntekijän parina.

Puhelimitse tehtyjen konsutointien ja pohdintojen lisäksi käyn myös asiakaskohtaisissa palavereissa ja verkostotapaamisissa. Yleensä paikan päälle minut on kutsunut sosiaalitoimen edustaja. Silloin pohditaan yleisen tason sijaan yksilöllisesti asiakkaan tilannetta ja kartoitetaan erilaisia ratkaisuja arjen sujuvoittamiseksi. Tuolloin tehtäväni on olla läsnä omana itsenäni ja omien kokemusteni kautta syntyneiden tietojen ja taitojen kanssa. Joskus roolinani on herätellä keskustelua, joskus taas tuoda asiakkaan tai perheen omaa ääntä kuuluviin.  

Olen koulutukseltani sosionomi AMK ja YAMK. Olen työskennellyt kehitysvammaisten ja muiden vammaisten asiakkaiden kanssa heti siitä lähtien, kun sosiaalialan ammattilaiseksi valmistuin vuonna 2000. Erilaisia kokemuksia on siis tullut vuosien varrella kerrytettyä, mutta en silti näe itseäni valmiina ammattilaisena. Aina on opittavaa ja kehitettävää. Edelleen viikottain voin työssäni todeta, että taas tuli vastaan asia, josta en aiemmin tiennyt yhtään mitään. Sosiaalialan kenttä ja erityispiirteet muuttuvat ajan myötä ja tässä kelkassa pysyminen on ammatillinen haaste, jonka mielelläni kuitenkin otan vastaan.

Se, mikä näitä erilaisia konsultaatioita yhdistää, on omaan erityisalueeseeni liittyvän tiedon leviäminen. Lyhytkin puhelimitse annettu tiedotus voi auttaa useampaakin asiakasta kotikunnassa, kun soittaja on saanut tietoa, jota hänellä ei aiemmin olisi ollut. Se, jos mikä on paras palkinto näistä pitkistä puheluista tai mutkikkaiden ja vaikeiden asioiden pohdinnoista.

Vaalijalan erityisasiantuntijamme antavat konsultaatioita kunnille ja muille julkisille tai yksityisille yhteistyötahoille kehitysvammaisuuteen ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Annamme ohjausta ja neuvontaa myös asiakkaan kokonaistilanteen kartoitukseen ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Konsultaatiota voidaan antaa puhelimitse, järjestetyn tapaamisen yhteydessä tai sähköisesti. Konsultaatio tarkoittaa neuvojen antamista. Mikäli mieltäsi askarruttaa jokin kysymys etkä ole varma, mitä tehdä, kysy neuvoa. Me autamme.

Mukavaa kesän jatkoa kaikille,
Riikka

Kirjoittaja toimii Vaalijalan Keski-Suomen poliklinikalla kuntoutuksen suunnittelijana.

Riikka Lahtela
Kuntoutuksen suunnittelija

Jaa artikkeli