Järvi-Suomen maakuntien yhteistyö

Maakunta- ja sote-uudistus pitää sisällään kaksi toiminnallista tasoa. Maakunnat ovat tärkein perustaso ja maakuntien yhteistyöalueet erityistaso. Yhteistyöalueet ovat lakiesityksen mukaan maakuntien yhteistyön kenttä, johon ei muodosteta omaa itsenäistä organisaatiota. Suomeen tulee viisi yhteistyöaluetta. Ne muodostetaan nykyisten yliopistollisten keskussairaaloiden aluejaon mukaan (erityisvastuualueet, ervat).

Vaalijalan lähialue on Kuopion yliopistollisen keskussairaalan ervasta muodostuva yhteistyöalue, johon kuuluvat Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Yhteistyöalueen lopullinen nimi on vielä auki. Puhutaan Itä-Suomen yhteistyöalueesta, mutta minusta Järvi-Suomen yhteistyöalue olisi kuvaavampi nimi.

Yhteistyöalueen euromääräisesti keskeisin tehtävä on tuottaa ne julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita maakunnan ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa yksin. Yhteistyöalueella tuotetaan myös muita maakuntien järjestämisvastuuseen kuuluvia palveluja samasta syystä.

Vaalijalan palvelutoiminta sijoittuu pääosin yhteistyöalueen toimintaan ja osin myös valtakunnalliseen julkiseen palvelutoimintaan. Siksi pidän maakuntien yhteistyön asiaa toistuvasti esillä.

Käytännössä maakuntien pitkä esivalmisteluvaihe on käytetty maakuntien rajojen sisäpuolella tapahtuvan palvelutoiminnan suunnitteluun. Yhteistyöaluetehtäviä on täsmennetty lähinnä sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolisten tehtävien osalta. Euromääräisesti suuret asiat ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Tähän on vaikuttanut näkemykseni mukaan huoli maakuntien tulevasta rahoituksesta uudistuksen alkuvuosina. Valtionvarainministeriö on julkaissut useamman kerran luonnoslaskelmia, joissa luvut ovat vaihdelleen merkittävästi. Tällä hetkellä Suomessa on useita maakuntia, jotka näkevät riskin alijäämäiseen talouteen heti kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tilanne on tuttu myös Järvi-Suomen maakunnissa.

Miten Järvi-Suomen maakuntien keskeinen elinvoimatekijä eli väestö kehittyi viime vuonna? Ennakkotilastotiedot synkentyivät edellisestä vuodesta. Väestö väheni kaikissa maakunnissa, yhteensä 4629 hengellä. Suurinta väestön väheneminen oli Etelä-Savossa, 2554 henkeä.

Järvi-Suomen maakunnat tarvitsevat toisiaan kattavien palvelujen tuottamiseksi ja tulevaisuudessa tarve vain kasvaa. Talouden uhkakuvista huolimatta maakuntien tulisi tehdä avoimesti ja aidosti yhteistyötä tulevaisuuden varmistamiseksi. Järvi-Suomen maakunnat muodostavat ison osan Suomesta.