Ylijäämästä ratkaisu pitkän väännön jälkeen

Vaalijalan kuntayhtymän kirjanpidollisten ylijäämien palauttamisesta jäsenkunnille päästiin pitkän väännön jälkeen ratkaisuun keskiviikkona 14. joulukuuta kokoontuneessa Vaalijalan viimeisessä yhtymäkokouksessa. Yksimielinen päätös ei ollut, mutta suuri enemmistö jäsenkunnista kannatti vaihtoehtoa, jossa kunnat jakavat ylijäämän puoliksi Etelä- ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kesken. Koska päätös syntyi myöhään, jää sen toimeenpano lopulta hyvinvointialueiden tehtäväksi.

Jäsenkuntien päätös ylijäämien palauttamisesta ei ollut yksimielinen. Hartolan ja Muuramen yhtymäkokousedustajat nostivat kissan pöydälle ja vaativat jäsenkuntien yhdenvertaista kohtelua. Hartolan edustaja Sanna-Kaisa Tervala totesi, ettei Hartola voi hyväksyä yhtymähallituksen päätösesitystä, jossa osittainen ylijäämien palautus tulee vain Savon kunnille ja osittaisena.

”Mikään laki, asetus tai perussopimuksen pykälä ei tue sitä, että ylijäämää voitaisiin palalauttaa vain osalle jäsenkuntia. Sillä, että Hartolan ja Muuramen kunnat sijaitsevat toisten hyvinvointialueiden alueilla ei ole mitään vaikutusta jäsenkuntien järjestämisvastuun aikana kertyneen ylijäämän palauttamiselle. Myös yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että hallinnossa kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti”, sanoi Sanna-Kaisa Tervala.

Kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius perusteli Hartolan ja Muuramen poissaoloa yhtymähallituksen esityksestä sillä, että ylijäämien palautukseen on haettu ratkaisua Etelä- ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kanssa. Molemmat alueet ovat myös sitoutuneet palauttamaan puolet kirjanpidollisista ylijäämistä kunnille ja kattamaan tästä aiheutuvat kulut.

”Alueet ovat olleet tässä mukana, koska Vaalijalan kassassa ei ole rahaa maksaa kirjanpidollisia ylijäämiä. Rahat ovat kiinni kuntayhtymän vuosien saatossa kunnostamissa tiloissa”, muistutti Ilkka Fritius.

Varkaudelta vastaesitys

Varkauden kaupungin hallintojohtaja Antti Mäkinen taas totesi, ettei Varkauden kaupunki voi hyväksyä, että kirjanpidollisesta ylijäämästä maksetaan vain puolet ja vain osalle jäsenkunnista. Hän jättikin vastaesityksen yhtymäkokoukselle, että Vaalijalan kertyneet kirjanpidolliset ylijäämät, eli 21,5 miljoonaa euroa, palautetaan täysimääräisesti ja kaikille kunnille.

Mikkelin kaupungin vt. kaupunginjohtaja Ari Liikanen puolestaan varoitti, että mikäli yhtymäkokous päätyy esittämään ylijäämien palauttamista täysimääräisenä, tulevat hyvinvointialueet mitä todennäköisimmin valittamaan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Jos alueiden kanta voittaa oikeudessa, on kuntien saama palautus nolla euroa kaikille kunnille ja kaikista vuosista.

”Siksi on alueiden kanssa on käyty keskustelua kompromissista, että ylijäämistä kunnille palautetaan 50 % ja 50 % siirtyy hyvinvointialueille. Silloin jokainen kunta varmasti jotakin saisi. Jos sataprosenttinen ylijäämäpäätös tehdään, sisältää se riskin, että valitusmenettelyn kautta kunnat eivät saa mitään” , Ari Liikanen huomautti.

Pieksämäen edustaja Rita Ruotsalainen ehdotti, että hallituksen esityksestä poistetaan sana Savon, jolloin esitys kohtelee kaikkia jäsenkuntia tasapuolisesti. Tähän poistoon hallituksen puheenjohtaja Anja Manninen oli myös valmis.

Hallituksen esitys voitti

Käydyssä äänestyksessä yhtymäkokouksen äänet jakautuivat 1705 yhtymähallituksen esityksen puolesta ja 314 ääntä Varkauden kaupungin vastaesityksen puolesta. Yhtymäkokous päätti, että Vaalijalan kirjanpidollisista ylijäämistä 31.12.2021 tilanteen mukaan palautetaan jäsenkunnille puolet eli reilut 10,7 miljoonaa euroa. Tästä summasta reilut 1,7 miljoonaa euroa on käytettävä kunnissa perusopetustoimintaan. Ylijäämä jaetaan kunnille peruspääoman suhteessa.

Se, miten nyt päätöksellä mukaan otettujen Hartolan ja Muuramen osuus jakautuu Etelä- ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kesken, jää Ilkka Fritiuksen mukaan alueiden pohdittavaksi.

”Tässä voidaan käyttää alkuperäistä jakosuhdetta eli Etelä-Savolle vähän vähemmän ja Pohjois-Savolle vähän enemmän. Sillä ei ole merkitystä, miten kuntien kesken jakosumma jakautuu, kunhan summaa ei kasvateta”, totesi Ilkka Fritius.

Vaalijalan kuntayhtymän kuluvan vuoden tilinpäätös tulee olemaan myös ylijäämäinen noin 2-3 miljoonaa euroa. Sen yhtymäkokous päätti yksimielisesti jakaa täysimääräisenä jäsenkunnille peruspääoman 31.12.2022 mukaisessa suhteessa. Molempien päätösten toteutus jää Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueille yhteisvastuullisesti.

Palvelujen kysyntä jatkunut suurena

Vaalijalan syksy ja loppuvuosi on mennyt talouden ja toiminnan osalta alkuvuoden tahtiin. Palvelujen kysyntä on ollut suurempaa, mitä niitä on ollut mahdollista kuntayhtymässä tuottaa. Ongelmia on sen sijaan tuottanut henkilöstöresurssien niukkuus.

”Rekrytoinnissa on ollut pulmia ja henkilöstön vaihtuvuus on ollut liian suurta. Tälle vuodelle leimallista on ollut hyvinvointialueiden valmistelu, mikä on vienyt resursseja operatiiviselta johdolta. Voi sanoa, että se on laskenut myös työn viihtyisyyttä”, totesi Ilkka Fritius.

Sairastavuus yleensä ja korona ovat olleet myös viime vuotta suurempaa. Ilkka Fritius huomauttikin, että jos mediassa koronauutisointi on vähentynyt, työpaikoilla korona on arkipäiväinen ilmiö, joka rasittaa työntekijöitä ja aiheuttaa poissaoloja.

”Pääosin perustyötä tekevien kohdalla tilanne hyvinvointialueen tulon suhteen on rauhallinen. Muutoksen yksiköissä tulevat olemaan kohtuullisen pieniä. Vieläkin on tosin ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitä tulevat tammikuussa tekemään. Ne, jotka tietävät, tekevät jo nyt sopeuttamissuunnitelmia. Muutosmylläkästä uhkaakin tulla pysyvä ilmiö, joka tulee näkymään työn tekemisessä”, muistutti Ilkka Fritius.

Ansiomerkkejä ansioista työssä

Ennen Vaalijalan kuntayhtymän yhtymäkokousta yhtymähallituksen puheenjohtaja Anja Manninen, kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius ja Vaalijalan kehitysvammapappi Risto Tabell jakoivat ansiomerkkejä Vaalijalan henkilöstölle.

Kanttori Pekka Siikavirralle luovutettiin seurakuntatyön kultainen ansiomerkki 30 vuodesta tunnustukseksi pitkäaikaisesta toiminnasta seurakuntatyössä. Kehitysvammaliiton myöntämän timanttisen ansiomerkin saivat ohjaaja Anna-Liisa Hytönen-Apajamies ja ohjaaja Kirsi Rissanen.

Kehitysvammaliiton kultaisen ansiomerkin saivat hoitaja Tarja Frilander, hoitaja Merja Sikanen sekä ohjaaja Ari-Pekka Wiskari. Hopeisen ansiomerkin saivat ohjaaja Sinikka Hartikainen, toimistosihteeri Sirpa Juhala, johtava lääkäri Juhani Keinonen, hoitaja Riitta Kontio, hoitaja Riitta Liukkonen, hoitaja Saila Polojärvi ja työvalmentaja Mauri Siipainen.