Uudistusten arki hämärän peitossa

”Valmistelussa on mennyt älyttömän pitkää, eikä vieläkään tunnu tulevan valmista”. Tällainen on Vaalijalan vanhempainneuvoston puheenjohtajan, savonlinnalaisen Mika Hollströmin näkemys sote-uudistuksesta ja vammaispalvelulain valmistelusta.

Kehitysvammaisten palvelujen tilanne nyt, valmistelussa oleva vammaispalvelulaki sekä se, miten laki suhteutuu vammaisten ihmisten palveluiden tarpeisiin huolettaa Mika Hollstömiä ja koko vanhempainneuvostoa.

”Meille on sinänsä aivan sama, kuka vammaispalvelut järjestää, kunhan niitä on saatavilla, palvelut tuotetaan lähipalvelun periaatteella ja niitä on riittävästi”, sanoo Mika Hollström.

Näin sanomalla hän kiteyttää monen kehitysvammaisen lapsen, nuoren ja aikuisenkin vanhemman tunnot. Nyt hän kuitenkin kokee, ettei täysin tiedä, kuka kehitysvammaisten palveluja tulevaisuudessa järjestää.

”Mikä osa palveluista jää esimerkiksi Vaalijalan järjestettäväksi ja mikä osa taas siirtyy hyvinvointialueille ja muille yksiköille. Vaalijalan aseman muutos tuli ainakin itselle yllätyksenä”, Mika Hollström sanoo.

Hän toivoo, että yllättyy positiivisesti ja kehitysvammaisten palvelut säilyvät samoina tai vähän jopa paranevat nykyisestä hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa.

”Pelkään kuitenkin, että näin ei tule käymään, vaan ihmisiä putoaa pois palvelujen piiristä.”

Liikkuvia palveluja toivotaan

Käytännössä kehitysvammaisten saamien palvelujen laatu on määräytynyt tähän saakka pitkälle sen mukaan, missä kunnassa ihminen on kirjoilla. Esimerkiksi Savonlinnan kokoisessa kaupungissa saattaa tilanne olla se, että vaikka kehitysvammaisella ihmisellä on subjektiivinen oikeus johonkin palveluun, ei kyseisen palvelun tuottajaa ole paikkakunnalla. Palvelu on tällöin haettava muualta.

”Esimerkiksi oman poikani kohdalla koin tarpeelliseksi puheterapian. Savonlinnassa kyllä on puheterapeutteja, mutta kehitysvammaiselle palvelua ei ollut saatavilla. Ainoa vaihtoehto oli ajaa Imatralle, jolloin puheterapeutin tapaamiseen olisi kulunut aikaa matkoineen yhteensä viisi tuntia”, kertoo Mika Hollström.

Jotta palveluja ei tarvitsisi lähteä hakemaan pitkän matkan päästä, on Vaalijalan vanhempainneuvosto jo pitkään puhunut liikkuvien palvelujen puolesta. Vaalijalassa onkin liikkuvia palveluja kehitetty ja otettu käyttöön jo usean vuoden ajan.

”Vaalijala on toimija, joka muutenkin pyrkii tuottamaan palveluja hyvin monipuolisesti. Hyvä esimerkki on Vaalijalan järjestämä päiväaikainen toiminta, johon kuuluu iso valikoima kaikkea, mitä kehitysvammainen ihminen voi oman mielenkiinnon pohjalta valita ja tehdä”, Mika Hollström kehuu.

Käsityksiä hämärtäviä hankkeita ja lakiuudistuksia

Parhaillaan lausuntokierroksella olevasta vammaispalvelulaista vanhempainneuvoston puheenjohtajalla ei ole paljon sanottavaa. Hänen mielestään lainsäädännöllä ja hankkeilla usein vain hämärretään kansalaisten käsitystä siitä, mitä palveluja hänelle on tarjolla ja mikä on niiden tehtävä.

”Ihmiset haluavat kuitenkin tietää ihan selkokielellä, mistä lähden palveluja hakemaan, kun niitä tarvitsen, sekä millä perusteilla niitä voin hakea ja mistä perusteet löytyvät”, Mika Hollström sanoo.

Virkailijat koulutettuja kieltämään

Hänen  mielestään kuntien sosiaalivirkailijat on koulutettu siihen, että ensin annetaan hakemukseen kielteinen päätös. Kun päätöksestä valitetaan, myönteinen päätös voidaan antaa, kunhan hakija on osannut laittaa rastin oikeaan ruutuun tai käyttänyt juuri oikeaa termiä.

”Täytyy myöntää, että en itsekään ole hirveän valveutunut, mitä palveluja eri tahot järjestävät. Olen kuitenkin aina huolehtinut siitä, että omalle lapselle on järjestynyt ne palvelut, joita hän tarvitsee.”

Vaikeinta Mika Hollströmin kokemusten perusteella tuntuu olevan sen käsittäminen, että kehitysvammainenkin on ihminen omine tarpeineen, kykyineen ja haasteineen.

”Mielestäni meidän pitää pyrkiä saamaan vammaisenkin ihmisen elämästä mahdollisimman esteetön. Enkä tarkoita tällä portaita, vaan ihan kaikkea sitä, mikä tekee ihmisestä osallisen yhteiskunnassa”, toteaa Mika Hollström.