Työkykykoordinaattori auttaa työhön palaavaa työntekijää

”Soitan ja kerron, että niin työnantaja, työterveyshuolto kuin minä työkykykoordinaattorina, olemme kaikki kiinnostuneita siitä, mitä työntekijän työkyvystä on sairausloman jälkeen jäljellä, emme siitä, mitä työkyvystä puuttuu”, Hanna Ylönen kertoo.

Yleensä jo siinä vaiheessa, kun Hanna Ylönen ottaa yhteyttä työntekijään ja esihenkilöön, hänen mielessään alkaa raksuttaa, mitä Vaalijalalla olisi työhön palaavalle tarjolla. Pitkään talossa eri yksiköissä ja monissa tehtävissä työskennellyt Hanna Ylönen tunteekin Vaalijalan toiminnan ja yksiköt hyvin.

Näin hän voi alkaa valmistella työntekijän paluuta työhön jo hyvissä ajoin etukäteen. Tästä toimintatavasta Vaalijala ja Hanna Ylönen ovat myös saaneet kiitosta työterveyshuollolta.

”Yleensä meillä on jo valmiina työterveysneuvotteluun mennessä ratkaisuehdotuksia ja suunnitelmia työntekijän työkyvyn tueksi ja työhön paluun mahdollistamiseksi”, kertoo Hanna Ylönen.

Joustoa ruuhkavuosiin

Sairausloman jälkeen töihin palaavalle työntekijälle on Vaalijalassa tarjolla useita keinoja, joilla työn fyysistä tai henkistä rasitusta voidaan vähentää. Näitä ovat työn osa-aikaistaminen, työtehtävien muokkaaminen ja erilaiset työaikajärjestelyt.

”Jos poissaolo on ollut pitkä, voidaan käyttää osasairauspäivärahaa jonkin aikaa. Sen jälkeenkin on mahdollista jatkaa osittaista työaikaa osakuntoutustuella. Näin täysaikaiseen työhön paluuta voidaan porrastaa hyvin”, selvittää Hanna Ylönen.

Vaalijalan kuntayhtymässä on käytössä myös harkinnanvarainen 80 prosenttinen työaika. Se ei ole terveysperusteinen, vaan sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi työntekijän oman elämän ruuhkavuosissa työajan lyhentämiseen.

”Tästä työajan lyhentämisen mallista Vaalijala on saanut myös valtakunnallista tunnustusta. Onhan se iso kädenojennus työntekijöille, vaikka alalla on kova työvoimapula. Toisaalta, järjestely edesauttaa myös työssä pysymistä, kun työnantaja tulee työaikajoustolla tarvittaessa vastaan”, toteaa Hanna Ylönen.  

Monia vaihtoehtoja tarjolla

Erilaisten työaikajoustojen lisäksi Vaalijalassa voidaan työhön palaavalle työntekijälle tarjota vastaavaa työtä toisesta yksiköstä tai jopa kokonaan uutta työtehtävää.

”Jos sairausloma on esimerkiksi johtunut hyvin haasteellisista tilanteista omassa yksikössä, on työntekijälle voitu järjestää työtä toisesta yksiköstä, jossa arki ei haasta niin kovasti. Joissakin tapauksissa näin on sairauslomakin voinut keskeytyä”, kertoo Hanna Ylönen.

Työtehtävien uudelleen järjestelyissä voidaan myös hyödyntää työntekijän aiempaa, muuta vahvaa osaamista tai vaikka hyviä kädentaitoja. Vaalijalassa ohjaajan tehtäviin kun voi sijoittua kuntoutus- ja asumispalvelujen lisäksi työ- tai päivätoimintaan.

”Kaikki ratkaisuvaihtoehdot pyritään aina käymään läpi. Ensin katsotaan mitä mahdollisuuksia työtekijän omassa yksikössä on järjestellä työtehtäviä. Sitten katsotaan, onko mahdollista siirtyä toiseen yksikköön”, sanoo Hanna Ylönen.

Vaalijalaan on perustettu vuoden 2022 alusta toiminnan aloittava uusi kustannuspaikka, johon voidaan muokattua työtä tekevä työntekijä sovitusti siirtää. Tämä helpottaa työtekijän siirtymistä yksiköstä ja työtehtävästä toiseen, kun palkka ei jää vanhan yksikön maksettavaksi, mutta ei myöskään tule uuden, työntekijän työllistävän yksikön kontolle.

”Työntekijältä uudelleen järjestelyt vaativat motivaatiota ja halua kokeilla ja heittäytyä. Tähän vielä nykyistä enemmän ihmisiä kannustan lähtemään mukaan. Vaalijala on kuitenkin iso talo, jossa hoitaja-ohjaajan koulutuksella voi työskennellä varsin monissa yksiköissä”, Hanna Ylönen muistuttaa.

Tukea annetaan varhain

Vaalijalassa työntekijöiden alentunut työkyvyn johtuu useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai mielen ongelmista. Hanna Ylösen mukaan nuoret aikuiset kokevat ruuhkavuosissa työssä enemmän henkistä kuormitusta ja pulmaa, mikä näkyy poissaoloina. Vastaavasti vanhemmilla ikäluokilla poissaolot johtuvat enemmän tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

”Olemme näihin kaikkiin pyrkineet vaikuttamaan. Esimerkiksi mielen poissaolot ovat tarkassa seurannassa ja niiden vähentämiseksi on olemassa selkeät päivätavoitteet. Vuoden 2022 alusta Kelan KIILA-kuntoutukseen on tulossa meille tuki-ja liikuntaelinryhmien lisäksi myös oma mieliryhmä”, kertoo Hanna Ylönen.

Vaalijalassa on otettu käyttöön varhaisen tuen keskustelulomake. Sen avulla voidaan huomioida omassa työyksikössä orastavia ongelmia ja ottaa niitä puheeksi.

”Siitä on tutkittua tietoa, että mitä varhemmin ongelmat havaitaan ja otetaan puheeksi, mahdollisuudet puuttua tilanteeseen ennakoivasti ovat aina paremmat, Hanna Ylönen sanoo.

Osa ennaltaehkäisevää työtä on myös TULE ja MIELI -polut, jotka on käyty yksiköiden osalta läpi yhdessä esimiehistä, työterveyslääkäristä, työterveyshoitajasta, työpsykologista ja fysioterapeutista koostuvan työterveystiimin kanssa. Näin kaikilla osapuolilla, työntekijät mukaan lukien, on selkeä näkemys omasta roolista työkyvyn pulmien hoidossa sekä työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn ylläpidossa.

”Tarkoitus on, että jokainen työntekijä tietää, mikä on hänen oma roolinsa ja osaa huomioida oman työssä jaksamisen ja työkyvyn.”

Hanna Ylönen muistuttaa, että omalla työpaikalla pitäisi puhua enemmän mielen poissaoloista. Se toisi jaksamista arkeen ja näin voitaisiin vaikuttaa paremmin ennalta ehkäisevästi poissaoloihin.