ARTIKKELI 5.10.2022
Selkeä ratkaisu ylijäämän palautuksille jäi syntymättä Vaalijalan kuntakokouksessa
Vaalijalan kuntakokous ei löytänyt selkeää ja yksimielistä ratkaisua kuntayhtymän ylijäämien käsittelystä syntyneeseen pattitilanteeseen.
Tiistaina 4.10. kokoontuneessa kuntakokouksessa kuntien edustajat esittivät edelleen vaatimuksen, että ylijäämät tulisi palauttaa jäsenkunnille. Asian ratkaisu jätettiin kuitenkin vielä Vaalijalan hallituksen valmisteltavaksi ja päätettäväksi.
Vaalijalan edellisessä kuntakokouksessa kesäkuun lopulla asetettu työryhmä esitti kompromissia, jossa puolet kuntayhtymän kirjanpidollisista ylijäämistä eli 21,5 miljoonasta eurosta maksettaisiin jäsenkunnille peruspääomien suhteessa.
Samalla Pohjois-Savon ja Etelä-Savon hyvinvointialueet hyväksyisivät Vaalijalan velkaantumisen sekä ottaisivat ylijäämien maksamiseen otettavan velan vastatakseen ensi vuoden alusta lukien.
Hyvinvointialueiden edustajat pitivät työryhmän esitystä vähintään ongelmallisena. Etelä-Savon hyvinvointialueen konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä totesi, että ylijäämien palautuksesta syntyvä velka kuormittaisi hyvinvointialueiden taloutta jatkossa.
”Toinen ongelma on intressiristiriita, johon valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö ovat kunnat ja hyvinvointialueet ajaneet. Kuntien sotemenojen taso tänä vuonna vaikuttaa suoraan hyvinvointialueiden tulevaan rahoitukseen. Ylijäämän palautus tekisi sen, että kuntien sotemenot tältä vuodelta pienenevät ja se taas leikkaisi hyvinvointialueiden tulorahoituspohjaa välittömästi”, totesi Sipilä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousjohtaja Kari Janhonen muistutti puolestaan, että Vaalijalan ylijäämän palautusta varten otettava velka voisi vaarantaa Vaalijalan asiakkaiden hoidon tulevaisuudessa. Janhosesta velka voisi johtaa säästötoimiin hyvinvointialueilla, koska alueille valtiolta tuleva rahoitus on kiinteä.
Vaalijalan hallitus on pyytänyt hyvinvointialueilta elokuussa ennakkopäätöksiä ylijääminen käsittelystä ja lisävelan ottamisesta. Päätöksiä luvassa lokakuun aikana. Etelä-Savon osalta 12.10. ja Pohjois-Savon osalta 31.10, näiden päätösten jälkeen Vaalijalan hallitus harkitsee, onko mahdollista asiassa edetä.
Kunnat pitävät kiinni ylijäämän palautuksesta
Jäsenkunnat suhtautuivat työryhmän kompromissiehdotukseen varovaisen positiivisesti, mutta useamman kunnan edustaja kertoi kuntansa pitävän kiinni tulkinnasta, jonka mukaan ylijäämät kuuluvat kokonaisuudessaan jäsenkunnille ja ne pitäisi myös sen mukaisesti maksaa.
”Luottamushenkilönä näen, että kuntapuolella on kova paikka vapaaehtoisesti luopua ylijäämistä, jotka kunnille kuuluvat”, sanoi Kiuruveden kunnanvaltuutettu ja Pohjois-Savon aluevaltuuston jäsen Leena Pöksyläinen.
Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen muistutti, että siirtymään ja omaisuuden jakoon liittyviä määräyksiä on kirjattu lainsäädäntöön. Sen mukaisesti esimerkiksi siirtyvien kuntayhtymien alijäämä on kuntien katettava ennen vuoden vaihdetta.
”Vastavuoroisesti ajattelen, että jos on ylijäämiä, ne pitää palauttaa jäsenkunnille. Näin toteutuisi myös taloudellinen oikeudenmukaisuus”, Joonas Hänninen totesi.
Kompromissiesitystä sorvaamassa ollut Pieksämäen kaupunginjohtaja Ulla Nykänen kertoi, että työryhmässä käytiin samat lakipykälät, tulkinnat ja puheenvuorot läpi, joihin kuntakokouksessakin vedottiin.
”Itse olin skeptinen tämän kuntakokouksen ehdotukselle antamasta lisästä. Näkemykset ovat niin kaukana toisistaan. Näyttää siltä, ettei yksimielisyyttä kompromissille löydy, ja edessä on tie, jossa ratkaisu joudutaan mahdollisesti hakemaan oikeusteitse”, totesi Ulla Nykänen.
Hän harmitteli sitä, että keskustelun ja ratkaisun jalkoihin on jäänyt Sateenkaaren koulun jatkon turvaaminen. Hän toivoikin, ettei ratkaisu ylijäämän käsittelystä muodostu esteeksi koulun perustamiselle ja sen toiminnan uudelleen organisoinnille.
Myös Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari Liikanen pelkäsi, että mikäli Vaalijalan hallitus tekee päätöksen, josta hyvinvointialueet valittavat hallinto-oikeuteen, vain juristit voittavat.
”Jotta ei tarvitsisi riidellä, työryhmässä päädyttiin esittämään vaihtoehtoa, jossa jokainen osapuoli saisi jotain, ja ylijäämä jakautuisi puoliksi kunnille, puoliksi hyvinvointialueille”, Liikanen totesi.
Vaalijalan kauniit ja rohkeat
Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritiuksen mukaan hänen oma ja Vaalijalan hallituksen asema on sellainen, ettei hän ja hallitus voi ilman hyvinvointialueiden suostumusta lähteä viemään nyt esitettyjä toimenpiteitä eteenpäin.
”Lainsäädäntö ei anna yksiselitteistä vastausta, vaan kaksi hyvin erilaista vastausta. Ratkaisun tuleekin olla sellainen kompromissi, johon Vaalijalan hallitus ja yhtymäkokous voivat luottaa. Irtioton mahdollisuutta en tässä näe”, totesi Ilkka Fritius.
”Hallituksen puheenjohtaja voi toki ottaa kantaa siihen, ollaanko kauniita ja rohkeita ja lähdetään rohkeasti kokeilemaan, jos kunnat niin haluavat”, Fritius jatkoi.
”Todennäköistä on, että Vaalijalan hallitus ei lähde kokeilemaan, miten tässä jatkossa kävisi. Kompromissia voidaan vielä eteenpäin, jos sille tulee vihreää valoa hyvinvointialueiden suunnasta”, vastasi Anja Manninen.
Useampi kuntaedustaja muistutti myös, ettei heillä ole mandaattia päättää kompromissista, vaan se on asia, joka pitää viedä valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.
”Ainakaan minulla ei ole mandaattia antaa siunausta sille, että luovutaan ylijäämien palautuksesta. Minun on esiteltävä kaupunginvaltuustolle sovintoehdotus, sillä se vaikuttaa kunnan rahoituksen tasapainoon”, Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen totesi.
Riita rahasta, jota ei ole
Pohjois-Savon hyvinvointialueen puheenjohtaja Riitta Raatikainen pohti, miltä lokakuinen kuntakokous näyttää historiankirjoittajien silmissä, kun he 20 tai 100 vuoden kuluttua kirjaavat prosessia.
”Me käymme nyt valtavaa riitaa rahasta, jota ei ole”, Raatikainen totesi.
Samalla hän palautti keskustelua siihen, mitä varten Vaalijala on olemassa? Miksi Vaalijala on aikanaan Sortavalassa perustettu, miksi se on toiminut nämä vuosikymmenet Nenonpellossa ja miksi kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan? Miksi Vaalijala on ollut ja on edelleen tärkeä?
”Siksi, että pidämme huolta niistä kaikkein heikoimmista ja niistä, joista kukaan muu ei pidä huolta. Tämä keskustelu ja keskustelun tulos sekä se, mitä kuntayhtymässä päätetään, määrittelee ratkaisevalla tavalla sen, miten hyvinvointialueet pystyvät jatkamaan Vaalijalan tekemää työtä”, Riitta Raatikainen huomautti.
Jaa artikkeli
Sateenkaaren koulun uusi kuntayhtymä etenee
Kuntakokous merkitsi tiedoksi, että Vaalijalan hallitus on myöntänyt syyskuun lopulla Sateenkaaren koulun toiminnasta kertyneestä 1,77 miljoonan euron ylijäämästä 375 000 euroa perustettavan uuden Sateenkaaren koulun kuntayhtymän alkukäyttöpääomaksi.
Kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritiuksen mukaan näin toteutetaan tasapuolisesti kaikkien Vaalijalan jäsenkuntien osalta niiden soten voimaanpanolain mukaista järjestelyvastuuta Sateenkaaren koulun opetuksen jatkumisesta.
” 375 000 euroa menee siis kaikilta jäsenkunnilta, joten se kohtelee kuntia yhdenvertaisesti, riippumatta siitä, käyttääkö kunta koulun palveluja tai ei”, Ilkka Fritius totesi kuntakokouksessa.
Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen esitti kuntakokouksessa, että alkupääoman maksaisivat vain ne kunnat, jotka ovat lähdössä mukaan uuteen kuntayhtymään, eikä alkupääomaa maksaisi Vaalijalan kuntayhtymä. Kuntakokous merkitsi asian tiedoksi.
”Vaalijalan hallituksen päätös on syntynyt ihan oikeassa järjestyksessä. Mikkelin tulkinta, että järjestelyvastuun hoitaa jokainen kunta haluamallaan tavalla, ei täytä lain tulkintaa järjestelyvastuusta. Se on kuntien yhteinen tehtävä”, Ilkka Fritius totesi.
Hän muistutti, että mikäli uutta kuntayhtymää ei saada perustettua pian, on 1.1.2023 alkaen kaikki Vaalijalan 33 jäsenkuntaa yhdessä vastuussa Sateenkaaren koulun ylläpidosta ja mm. koulun opettajien palkkojen maksamisesta. Vastaavaa ei Ilkka Fritiuksen mukaan ole koskaan tapahtunut missään.
Tähän mennessä kaikkiaan 13 kuntaa on ilmoittanut lähtevänsä mukaan uuteen Sateenkaaren koulun kuntayhtymään.
Koulurakennukset hyvinvointialueen omistukseen
Sateenkaaren koulun rakennusten omistus on siirtymässä 1.1.2023 Etelä-Savon hyvinvointialueelle. Kuntakokous merkitsi tiedoksi, että koska jäsenkunnilla ei löytynyt riittävää yksimielisyyttä rakennusten tulevaisuudesta, niiden omistus siirtyy hyvinvointialueelle.
Jatkossa uusi Sateenkaaren koulu vuokraa tilat hyvinvointialueelta, joka käyttää vastaavasti vuokran rakennusten ylläpitokustannuksiin. Sen sijaan Vaalijalan jäsenkunnilla säilyy vastuu rakennusten peruskorjauskuluista pääomien suhteessa, ellei joku jäsenkunnista ole halukas ostamaan rakennuksia kuntayhtymältä tai myöhemmin hyvinvointialueelta.
Kuntakokous kirjasi samalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiveen, jonka mukaan Rautalammilla sijaitsevan Kuutinharjun metsätilan tulisi siirtyä Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallintaan.
Vaalijalan kirkkorakennus ja hengellisen työn kustannusvastuu siirtyvät puolestaan ensi vuoden alusta Etelä-Savon hyvinvointialueen hoidettavaksi osana Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen kokonaisuutta.