ARTIKKELI 30.6.2022

Kuntakokous asetti työryhmän ratkaisemaan pattitilanteen Sateenkaaren koulun osalta

Muutamien jäsenkuntien kuntajohtajien mielestä Vaalijalan Sateenkaaren koulun tulevaisuuden ratkaisu on kiinni siitä, miten vuoden vaihteessa lakkaavan Vaalijalan kuntayhtymän kirjanpidollista varallisuutta voitaisiin siirtää jäsenkunnille vallitsevasta lainsäädännöstä huolimatta.

Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius, kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Anja Manninen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen keskustelivat kuntakokouksen päätyttyä.
Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius, kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Anja Manninen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen keskustelivat kuntakokouksen päätyttyä.

Keskiviikkona 29.6. kokoontunut kuntakokous päätti perustaa erityisen työryhmän valmistelemaan kaikille jäsenkunnille sopivaa ratkaisua muodostuneeseen pattitilanteeseen.  

Työryhmän perustamista kuntakokouksessa esitti käytyjen keskustelujen ja kuultujen alustusten pohjalta kuntakokouksen puheenjohtajana toiminut, Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen.

Hän tiivisti kuntakokouksen tahtotilan siten, että palvelusta eli Sateenkaaren koulun toiminnan jatkosta on jäsenkunnilla olemassa yhteisymmärrys. Uutta kuntayhtymääkään vastaan ei kenelläkään ole mitään. Sen sijaan kysymys on siitä, miten omistajakuntien ja toisaalta hyvinvointialueiden etu pystytään ratkaisemaan. 

” Ajatus minulla on se, että pieni työryhmä tekee ehdotuksen, joka tuodaan sitten yhteisesti päätettäväksi ”, tiivisti Heikki Laukkanen ehdotuksensa.

Valmistelevaan työryhmään tulee vain kahdeksan jäsentä. Pohjois- ja Etelä-Savon hyvinvointialueet tulevat nimeämään kumpikin yhden edustaja.  Vaalijalan jäsenkuntien edustajiksi työryhmään nimeävät Mikkeli, Pieksämäki, Kuopio ja Iisalmi kukin yhden edustajan. Lisäksi työryhmässä ovat mukana Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius sekä yhteisöjen tilintarkastuksiin ja lakineuvontaan erikoistuneen BDO Oy:n asiantuntija Alpo Ronkainen.

Työryhmän on tarkoitus työstää ehdotuksensa elokuun aikana, koska asialla jo kova kiire. Sateenkaaren koulun kaikki järjestelyt pitää olla valmiina ennen vuoden loppua.

Ylijäämien palautus jäsenkunnille hiertää

Vaalijalan kuntayhtymän ylläpitämän Sateenkaaren erityiskoulun tulevaisuutta on pyritty ratkaisemaan jo viime syksystä lähtien. Keskiviikon kuntakokouksen puheenvuoroista kävi hyvin selväksi, että osa jäsenkunnista ei tule hyväksymään Sateenkaaren koululle perustettavan uuden kuntayhtymän osittaisjakautumissopimusta, ellei heille samalla hyvitetä Vaalijalan kuntayhtymään kertyneitä kirjanpidollisia ylijäämiä.

Ylijäämien palautusta voimakkaimmin ajavien jäsenkuntien edustajien kannat eivät muuttuneet, vaikka kokouksessa Vaalijalan varallisuuden jakautumisen laillisia perusteita valottanut BDO Oy:n asiantuntija Alpo Ronkainen vakuutti, että ylijäämät ovat käytännössä syntyneet muiden kuin jäsenkuntien laskutuksesta.

”Vaalijala on noudattanut jäsenkuntiensa kohdalla omakustannushinnoittelua, jolloin ylijäämät ovat kertyneet palvelujen laskutuksesta muilta kunnilta sekä Sateenkaaren koulun toiminnasta”, totesi Alpo Ronkainen.

Laskennallisesti rahallista ylijäämää on Vaalijalalla tämän vuoden lopulla noin 5,5 miljoona euroa. Mitä taas tulee uuden kuntayhtymän koulutoimintaan liittyvään omaisuuteen, koostuu se koulurakennuksesta sekä käyttöpääomasta eli rahasta. Näiden yhteisvaikutus laskennallisiin ylijäämiin on 4,5 miljoonaa euroa. Vaikutus kassavaroihin on noin 375 000 euroa.

”Vaikka ylijäämiä on kertynyt muualta kuin jäsenkuntalaskutuksesta, nähdään meillä Kuopiossa, että kysymys on kuitenkin niistä varoista, joita kuopiolaisilta veronmaksajilta on kerätty. Jatkovalmistelu on tehtävä siltä pohjalta, että ylijäämää ja varallisuutta palautetaan jäsenkunnille”, totesi Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen kuntakokoukselle.

Hän muistutti, että vuonna 2020 Vaalijala on palauttanut ylijäämiä jäsenkunnille rahana. Tähän Vaalijalan kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius vastasi, että Vaalijalan yhtymäkokous on tehnyt kaksi kertaa päätöksen, jolloin ylijäämää on palautettu jäsenkunnille. Nämä päätökset tehtiin kuitenkin ennen hyvinvointialueiden voimaanpanolakia.

”Laki on voimassa ja sen mukaan kirjanpidollisia ylijäämiä on käsiteltävä. On muistettava, että ylijäämästä suuri osa on kiinni Nenonpellon seinissä, jotka ovat palvelutuotannon käytössä, ei siis rahana”, Ilkka Fritius totesi.

Hän kertoi kuntakokoukselle, että Vaalijalan hallitus teki toukokuussa päätöksen, jonka mukaan laitoskuntoutuksen suoritehintoja alennetaan elo-joulukuussa 30 % ja asiaa tarkastellaan loppuvuodesta, voidaanko alennusta vielä joulukuussa kasvattaa. Päätös käytännössä alentaa Vaalijalan kassan minimiin joulukuussa, koska hyvinvointialueille pitää siirtyä varat mm. siirtovelkojen maksamiseen.   

Laki velvoittaa jäsenkuntia ratkaisemaan koulun tulevaisuuden

Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen muistutti, että Hirvensalmen kunta ei vastusta Sateenkaaren koulun uuden kuntayhtymän perustamista, vaan vastustaa kuntayhtymän perustamista niiden jäsenkuntien varoilla, jotka eivät ole lähdössä mukaan koulun toimintaan.

Tällä hän viittasi siihen, että uusi kuntayhtymä on tarkoitus perustaa osittaisjakautumissopimuksella, jolloin sille siirtyy Vaalijalan Kuntarahoitukselta lunastama koulurakennus, jonka tase-arvo on 4,1 miljoonaa sekä jako-osuutta Vaalijalasta n. 375 000 euroa.

Ilkka Fritius totesi kuntakokoukselle, että jakautumisessa jäsenkunnat saavat yhdenvertaisesti valita, lähtevätkö mukaan uuteen kuntayhtymään ja ottavat vastaan sen tuomat velvoitteet vai jäävätkö sen ulkopuolelle ja pääsevät näin irti velvoitteistaan koulun osalta.

”Vaalijalan jäsenkunnilla on lakisääteinen velvoite asian hoitamiseksi. Velvoite tarkoittaa, että joutuu tekemään erinäisiä asioita ja siitä aiheutuu myös kustannuksia”, Ilkka Fritius totesi.

Tällä hetkellä osittaisjakautumissopimuksen takana on enemmistö Vaalijalan jäsenkunnista. Asukasluvun suhteen tilanne on kuitenkin toinen, koska sopimusta vastaustavat isot kaupungit Kuopio ja Mikkeli.

”Tässä näkyy selkeästi intressiristiriidat. Haluan kuitenkin muistuttaa, miksi Vaalijala on alun perin perustettu. Tasa-arvoinen hyvinvointi ja yhtäläiset elämän edellytykset ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusarvoja”, muistutti Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen kokousedustajia.

Jaa artikkeli

Lisää luettavaa

ARTIKKELI 24.11.2021 Henkilöstö

Korona mullisti sairaanhoitaja Minna Pessan työn

ARTIKKELI 24.11.2021 Henkilöstö

Vaalijala yllätti työpaikkana positiivisesti

ARTIKKELI 24.11.2021 Henkilöstö

Hyvinvointia ja parempaa jaksamista työssä Epassilla

ARTIKKELI 24.11.2021 Henkilöstö

Mentorit ovat uuden työntekijän rinnalla kulkijoita

ARTIKKELI 15.6.2022 Henkilöstö

Monien mahdollisuuksien työpaikka Vaalijalassa

Artikkelit ››